Tutustutaan sosiaalipsykologian teorianmuodostuksen keskeisiin suuntauksiin ja niiden kehittymiseen sekä alan klassikoihin ja muihin historiallisesti merkittäviin vaikuttajiin.

Schellenberg tarjoaa teoksessaan elämänkerrallisen lähestymistavan neljään sosiaalipsykologian klassikkoon (Freud, Lewin, Mead ja Skinner) sekä pohtii heidän tieteenalalle jättämäänsä perintöä teorioiden ja koulukuntien muodossa.

Burr esittelee sosiaalipsykologian historiaa ja sen erilaisia tutkimussuuntia. Kirjan keskeisenä kysymyksenä on, mikä sosiaalipsykologiassa on sosiaalista. Burr tarkastelee tieteenalaa kriittisesti psykologisesta ja sosiologisesta näkökulmasta käsin sekä erittelee erilaisten ihmiskuvien yhteyksiä sosiaalipsykologian keskeisiin teorioihin.

Valinnaisissa klassikkoteoksissa sosiaalipsykologia näyttäytyy erilaisten lähestymistapojen valossa. Toisessa historiallisessa ääripäässään sosiaalipsykologia kiinnittyy ihmistieteiden yleiseen historiaan ja luonnontieteelliseen taustaan (Darwin), toisessa päässä yksilötason psykoanalyyttisiin tarkasteluihin (Freud). Näiden väliin sijoittuvat erilaiset yksilö/sosiaalinen -jakoa välittävät käsitykset, kuten hahmopsykologia (Kaila), kriittinen teoria (Fromm), ryhmienvälisten suhteiden tutkimus (Allport, Tajfel), kognitiivinen sosiaalipsykologia (Festinger), tottelevaisuuden tutkimus (Milgram) sekä symboliseen interaktionismiin pohjautuva mikrososiologia (Goffman). Oman lukunsa muodostaa behaviorismin perinnöstä kehittynyt sosiaalisen oppimisen teoria, joka yhdistää kognitiiviset näkökulmat inhimillisen toiminnan biologiseen taustaan (Bandura).

Tutustutaan ajankohtaisiin soveltavan sosiaalipsykologian tutkimuksiin ja teksteihin esimerkkitutkimuksin, jotka vastaavat edellä opiskeltua teoriaa.

Liebkindin teoksessa tutustutaan akkulturaatiota, ennakkoluuloisuutta ja sen vähentämistä koskevaan sosiaalipsykologiseen soveltavaan tutkimukseen.

Vesalan teos tarkastelee yrittäjien tapoja tulkita omaa toimintaansa ja erittelee kriittisesti individualismia yrittäjän työn kuvauksena.

Juujärven ja Myyryn sekä Ikonen-Varilan luvut teoksessa Arvot, moraali ja yhteiskunta laajentavat johdantokurssin tietoja moraalin tutkimuksesta erityisesti työelämän ja ammatillisuuden näkökulmasta. Pohjanheimon luvussa käsitellään suomalaisten arvoja ja niissä tapahtuneita muutoksia johdantokurssilla esitetyn Schwartzin arvoteorian viitekehyksessä. Tontin sekä Uutelan ja Haukkalan luvut esittelevät terveyden sosiaalipsykologian keskeisiä kysymyksiä: Tontin luku käsittelee masennusta ja Uutelan & Haukkalan luku tupakointia. Lahikainen taas erittelee työelämän muutosten ja informaatioteknologian kehityksen vaikutuksia perheiden ja lasten elämään. Kirjan luvut siis täydentävät kuvaa sosiaalipsykologian sovellutusmahdollisuuksista.

Syvennetään johdantokurssilla muodostettua käsitystä sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista, kuten ryhmäprosesseista, ryhmien välisistä suhteista, asenteista ja sosiaalisesta kehityksestä.

Kohdassa 1 tutustutaan perustasolla eri ryhmäprosesseihin. Penningtonin teos tarkastelee ryhmiä ja organisaatioita koskevaa tietoa ja sen soveltamista sekä esittelee käytettyjä tutkimusmenetelmiä.

Kohdassa 2 tutustutaan ennakkoluuloisuuden eri muotojen ja sen vähentämistä koskevien sosiaalipsykologisten teorioiden perusteisiin. Brown painottaa teoksessaan ennakkoluuloisuuden sosiaalista alkuperää ja käsittelee ennakkoluuloisuutta ryhmien välisenä ilmiönä.

Kohdassa 3 jatketaan perehtymistä asenteiden, stereotypioiden ja sosiaalisten representaatioiden peruskäsitteisiin ja prosesseihin. Erwin tarjoaa perustan klassisista asennemalleista käsitellen asenteiden alkuperää, funktioita ja mittaamistapoja. Kirjassa käsitellään myös asenteiden ja käyttäytymisen välistä yhteyttä sekä asenteiden muutokseen liittyviä tekijöitä. Hinton käsittelee teoksessaan keskeisiä sosiaalisia ja kognitiivisia näkökulmia stereotypioiden syntyyn ja niiden muuttumiseen liittyen. Esiin nousevat myös kielen ja kulttuurin vaikutukset stereotypioiden muodostumiseen. Wagnerin ja kumppaneiden artikkeli täydentää johdantokurssin tietoja kertaamalla sosiaalisten representaatioiden teorian keskeiset käsitteet ja olettamukset ja esittelemällä lyhyesti kuusi eri menetelmillä toteutettua empiiristä tutkimusta.

Huom! Kuuntele myös professori Wolfgang Wagnerin (Johannes Kepler Universität, Linz, Itävalta) haastattelu laitoksen Kirjailijan ääni –sarjassa (http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/materiaalia.htm).

Kohdassa 4 täydennetään yleiskäsitystä sosialisaation ja sosiaalisen kehityksen pääteorioista ja tutkimusmenetelmistä. Kehitystä tarkastellaan elinkaaren eri vaiheissa esimerkiksi biologisen, kognitiivisen, sosiaalisen, persoonallisuuden, kielen ja moraalin kehityksen näkökulmista. Tarkoituksena on luoda lukijalle holistinen kuva kehityspsykologian eri tutkimusaloista.

G. Hofsteden teos Cultures conseguences esittelee yhden tunnetuimmista kulttuurien välisistä vertailevista tutkimuksissa. Kohdan 5 Hofsted & Hofsteden teos jatkaa tästä esitellen aiemman neljän ulottuvuuden sijasta viisi perusulottuvuutta, joiden suhteen maiden on havaittu poikkeavan toisistaan.